Pohjoismaissa työskentely

Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen mukaan Pohjoismaissa tehty työ hyväksytään työssäoloehtoon, jos henkilö:

  • on Suomeen palattuaan liittynyt työttömyyskassan jäseneksi kahdeksan viikon kuluessa siitä, kun hänen työttömyysvakuutuksensa edellisessä Pohjoismaassa on päättynyt ja
  • esittää työssäoloajalta E301-lomakken Norjasta ja muista Pohjoismaista U1 -lomakkeen.

Jotta henkilöllä olisi Suomeen palatessaan oikeus ansiopäivärahaan heti työttömäksi työnhakijaksi ilmoittauduttuaan (aikaisintaan kuitenkin jäsenyyden alkamisesta lukien), hänen tulee palata Suomeen viiden vuoden kuluessa siitä, kun hänen työttömyysvakuutuksensa Suomessa on päättynyt. Päiväraha määritellään työttömyyttä edeltäneestä työssäoloehdon täyttävästä työstä 34 kalenteriviikon ajalta.

Mikäli henkilö palaa Suomeen oltuaan yli viisi vuotta poissa Suomen työttömyysvakuutuksen piiristä, hänen on työskenneltävä täällä vähintään neljä viikkoa ennen kuin hänelle voidaan maksaa päivärahaa. Päiväraha määritellään tällöin vaaditun neljän viikon työn palkasta.

Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa työttömyyskassan jäsenyys on vapaaehtoista, joten kassan jäsenyyttä on haettava itse. Vain jäsenyysaikana tehty työ kerryttää ansioturvan edellyttämää työssäoloehtoa.

Työskentely EU/ETA-maissa ja Sveitsissä tehty työ hyväksytään työssäoloehtoon, jos henkilö:

  • on Suomeen palattuaan liittynyt työttömyyskassaan kuukauden kuluessa siitä, kun hänen työttömyysvakuutuksensa edellisessä sopimusmaassa on päättynyt ja
  • esittää työssäoloajalta U1-lomakkeen.

Jos työskentely on kestänyt yli vuoden, edellytetään vähintään neljän viikon työskentelyä Suomessa ennen kuin ansiopäivärahaa voidaan maksaa. Tällöin päiväraha määritellään vaaditun neljän viikon työn palkasta.

Jos työskentely on kestänyt alle vuoden, henkilöllä on oikeus Suomessa ansiopäivärahaan työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta lukien, aikaisintaan kuitenkin jäsenyyden alkamisesta lukien. Tällöin päiväraha määritellään työttömyyttä edeltäneestä työssäoloehdon täyttävästä työstä 34 kalenteriviikon ajalta.

 

Työskentely muussa kuin sopimusmaassa

Työssäoloehtoon ei voida lukea ei-sopimusmaassa tehtyä työtä. Jos työskentely muussa kuin sopimusmaassa kestää enintään vuoden, voidaan ansiopäivärahaa maksaa henkilön palattua Suomeen seuraavin edellytyksin:

  • hän on pitänyt jäsenyytensä yllä myös ulkomailla työskentelyn ja oleskelun ajan ja
  • hän on täyttänyt työssäoloehdon ennen ulkomaille lähtöä.

Jos työskentely kestää yli vuoden, henkilön ei katsota kuuluvan Suomen sosiaaliturvan piiriin. Hän menettää oikeuden työttömyysturvaan ja saa sen palautettua täyttämällä 34 kalenteriviikon työssäoloehdon uudelleen.

Ei-sopimusmaahan muutettaessa on hyvä olla yhteydessä työttömyyskassaan ennen lähtöä ja tarkistaa, miten tulee toimia, jotta jäsenyys ja päivärahaoikeus säilyisivät. Työttömyyskassan palvelunumero on 020 690 230 (Palveluaika ma-to klo 8.30-16.00 ja pe klo 8.30-15.30).

 

Työskentely lähetettynä työntekijänä

Lähetetyksi työntekijäksi katsotaan palkkatyöntekijä, jonka työnantaja lähettää ulkomaille työhön enintään vuoden ajaksi. Aikaa voidaan pidentää yhdellä vuodella ja poikkeusluvalla enintään viiteen vuoteen asti. Lähetetty työntekijä kuuluu työskentelyn ajan Suomen sosiaaliturvan piiriin. Työnantaja maksaa lähetetyn työntekijän vakuutusmaksut Suomeen.

Jos työntekijä Suomeen palattuaan jää työttömäksi, hänelle maksetaan ansiopäivärahaa, jos jäsenmaksut on hoidettu työn ja ulkomailla olon ajalta sekä ansiopäivärahan saamisehdot muuten täyttyvät.

 

Työskentely rajatyöntekijänä

Rajatyöntekijäksi katsotaan henkilö, joka asuu eri valtiossa kuin missä käy työssä ja joka käy asuinmaassaan vähintään kerran viikossa. Rajatyöntekijä on vakuutettuna sen maan työttömyysturvajärjestelmässä (työttömyyskassassa), jossa hän työskentelee.

Jos rajatyöntekijä lomautetaan, hänen on haettava päivärahaa siitä maasta, jossa hän työskentelee. Jos rajatyöntekijä jää kokonaan työttömäksi, hänen tulee hakea päivärahaa asuinmaastaan.

 

Työskentely muuna kuin rajatyöntekijänä

Henkilö, joka asuu eri valtiossa kuin missä käy työssä ja joka palaa asuinmaahansa harvemmin kuin kerran viikossa, on muu kuin rajatyöntekijä. Tällaisen henkilön työttömyysvakuutus on siinä maassa, missä hän työskentelee.

Jos henkilö jää kokonaan työttömäksi, hän voi valita, jääkö hän työnhakijaksi ja saa päivärahan työskentelymaan kassasta vai palaako hän asuinmaahansa ja saa päivärahan asuinmaansa työttömyysturvajärjestelmästä (työttömyyskassasta).

Jos henkilö lomautetaan, hänen tulee ilmoittautua työnhakijaksi työskentelymaassa ja hakea päivärahaa työskentelymaan työttömyyskassasta.

 

Työnhaku EU-maissa

Ansiopäivärahaan oikeutettu työtön jäsen (ei lomautettu) voi lähteä työnhakuun EU-maihin ja saada ansiopäivärahaa Suomesta enintään kolmen kuukauden ajalta. Edellytyksenä on, että hän on ollut TE-toimistossa työttömänä työnhakijana neljä viikkoa ennen lähtöä ja että hänelle on maksettu ansiopäivärahaa. Neljän viikon aika kuluu myös jäsenen osallistuessa työllistymistä edistäviin palveluihin.

Työttömän täytyy rekisteröityä työnhakumaassa työnhakijaksi seitsemän päivän kuluessa siitä, kun hän on poistunut Suomen työmarkkinoilta, jotta ansiopäivärahaa voidaan maksaa lähtöpäivästä lukien. Jos rekisteröityminen tapahtuu myöhemmin, päiväraha voidaan maksaa vasta rekisteröitymispäivästä lukien.

Jos työnhakuun lähtevä työtön jäsen ilmoittaa lähdöstään TE-toimistoon, toimisto ilmoittaa lähdöstä työttömyyskassalle. Työttömyyskassa kirjoittaa ja lähettää jäsenelle ja TE-toimistolle lomakkeen U2 ”Työttömyysetuusoikeuden säilyttäminen”. Samalla ansiopäivärahan maksu keskeytetään lähtöpäivää edeltävään päivään.

Työnhakijan täytyy rekisteröityä työnhakumaassa seitsemän päivän kuluessa siitä, kun hän lakkasi olemasta TE-toimiston käytettävissä Suomessa. Sen jälkeen kun jäsen on rekisteröitynyt työnhakijaksi, työnhakumaan viranomainen kirjoittaa ja lähettää työttömyyskassalle lomakkeen SED U009 ”Rekisteröinti-ilmoitus”. Kassa informoi lomakkeesta TE-toimistoa ja maksaa päivärahan jäsenelle hänen lähettämänsä hakemuksen perusteella ellei maksamiselle ole muuta estettä. Jäsenen on säilytettävä tili suomalaisessa pankissa, johon päiväraha voidaan maksaa.

Jos jäsen rekisteröityy työnhakijaksi työnhakumaassa, mutta ei ole ilmoittanut lähdöstään TE-toimistolle, työnhakumaan viranomainen pyytää tarvittavat tiedot työttömyyskassalta ja ilmoittaa jäsenen työnhakijaksi rekisteröitymispäivän lomakkeella SED U007 ”Maastavientiasiakirjaa koskeva pyyntö”. Kassa informoi lomakkeesta TE-toimistoa ja keskeyttää ansiopäivärahan maksamisen. Työttömyyskassa antaa pyydetyt tiedot työnhakumaan viranomaiselle lomakkeella SED U008 ”Maastavientiä koskeva asiakirja” ja maksaa päivärahan, jos maksamisen edellytykset muutoin täyttyvät.

 

Työnhaku Norjassa, Islannissa, Liechtensteinissa ja Sveitsissä

Ansiopäivärahaan oikeutettu työtön (ei lomautettu) voi lähteä työnhakuun Norjaan, Islantiin, Liechtensteiniin ja Sveitsiin ja saada sieltä ansiopäivärahaa enintään kolmen kuukauden ajalta. Edellytyksenä on, että hän on ollut TE-toimistossa neljä viikkoa työttömänä työnhakijana ja hänelle on maksettu ansiopäivärahaa. Jäsenen on ilmoitettava TE-toimistoon ulkomaille työnhakuun lähdöstä. Lisäksi jäsenen on pyydettävä työttömyyskassalta E303-lomake työnhakumatkaa varten hyvissä ajoin, viimeistään kaksi viikkoa ennen, työnhakuun lähtöä.

Työttömän tulee rekisteröityä työnhakijaksi työnhakumaassa seitsemän päivän kuluessa siitä, kun hän on poistunut Suomen työmarkkinoilta. Työnhakumaan työttömyysturvaa hoitava viranomainen maksaa työnhakijalle Suomen ansiopäivärahan suuruisen päivärahan nettomääräisenä. Työttömän tulee työnhakumatkalta palattuaan ilmoittautua Suomessa E303 -todistuksen voimassaoloaikana, jotta ansiopäivärahaa voidaan maksaa työnhakumatkan jälkeen. Muussa tapauksessa päivärahaa ei voida maksaa ennen kuin hakija on ollut Suomessa työssä tai TE-toimiston osoittamassa koulutuksessa vähintään neljä viikkoa.

 

Kansainväliset järjestöt

Kansainvälisten järjestöjen palveluksessa tehtyä työtä ei hyväksytä työssäoloehtoon. Poikkeuksen tekee työskentely YK:n rauhanturvaajana. Työssäoloehdon tarkastelujaksoa pitenee jos henkilö on työskennellyt sellaisten kansainvälisten järjestöjen palveluksessa, joiden toimintaan Suomi osallistuu. Näitä järjestöjä ovat mm. YK ja sen erityisjärjestöt kuten ILO, UNESCO ja UNICEF, EU, OECD, GATT, Maailmanpankki, Euroopan neuvosto, Pohjoismaiden Ministerineuvosto, Pohjoismaiden Neuvosto jne. Tarkasteluajan pidennys on enintään seitsemän vuotta. Sen sijaan esim. Kansainvälinen Punainen Risti ja Suomen tai toisen valtion välinen ystävyysseura eivät ole valtioiden välisiä järjestöjä, eikä tarkasteluaikaa pidennetä